Kesä on ollut monella tapaa ihana. Mutta myös kovin surullinen, sillä monet lapset eivät ole päässeet uimaan sinilevän takia.

Pitäisi tehdä jotain saariston pelastamiseksi! Pitäisi satsata rahaa veden puhdistamiseen.

Kaikkien koulu- ja esikoululaisten pitäisi järjestää protestipäivä jotta aikuiset ymmärtäisivät, että saaristo täytyy pelastaa!

– Vera ja Isak Meriläinen

Tausta

Lasten Itämeriprotesti on Vera ja Isak Meriläisen aloitteesta syntynyt hanke, jonka tarkoituksena on antaa lapsille puheenvuoro Itämerikeskustelussa. Lapset kirjoittivat mielipidekirjoituksen joka julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa heinäkuussa 2014. Kirjoituksessa he ilmaisivat pettymyksensä veden epäpuhtaudesta, minkä johdosta Natur och Miljö otti asian käsittelyyn.
Ensimmäinen Itämeriprotesti pidettiin keväällä 2015, ja 2016 lapset kerääntyivät yhteiseen protestiin Kansalaistorilla 27. elokuuta puhtaan Itämeren puolesta.
Natur och Miljö ja yhteistyökumppanit haluavat lisätä lasten osallistumista ympäristökysymyksiin ja julkiseen keskusteluun. Lasten Itämeriprotesti pyrkii rohkaisemaan aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista yhteiskunnan päätöksentekoon.
Lapset saavat hankkeen kautta mahdollisuuden työstää ja ilmaista ajatuksiaan Itämeren tilasta. Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret.
Lue miten valmistauduttiin Itämeriprotestiin 2016!
Lue vaatimuslista!

Itämeri

karta-fiItämeri on ainutlaatuinen mutta haavoittuvainen. Meri ajatellaan usein äärettömäksi, joten se on pitkään toiminut yleisenä kaatopaikkana. Itämeri on maailman saastunein sisämeri ja vaikka päästöt lopetettaisiin kokonaan, kestäisi noin 25 vuotta ennen kuin sen vesi olisi täysin puhdasta.

Ruoppaus sameuttaa veden, jolloin meren pohjalla elävät kasvit eivät saa auringonvaloa ja kuolevat. Myös rehevöityminen johtaa näkösyvyyden huononemiseen. Maataloudesta tulevasta keinolannoitteesta johtuva rehevöityminen aiheuttaa levän ylituotantoa, joka puolestaan johtaa hapen puutteeseen ja kalakuolemaan. Päästöjen ja ruoppauksen vähentäminen ovat ensimmäinen askel kohti puhdasta merta.

 

Joka vuosi Itämereen valuu yli 30 000 tonnia fosforia ja melkein miljoona tonnia typpeä. Valuma-alueella asuu yli 85 miljoonaa ihmistä. Ihmisten aktiviteetit kuten maatalous, teollisuus ja liikenne aiheuttavat päästöjä, jotka päätyvät veden ja ilman kautta Itämereen. Rehevöityminen voi aiheuttaa suuria muutoksia meren ekosysteemiin sinisimpukan ja rakkolevän kaltaisten avainlajien kadotessa.

“hyvillä päätöksillä ja yhteistyöllä huonokin ympäristötilanne on kumottavissa”mussla

Sinisimpukkakannan pienentyessä koko Itämeri kärsii, koska moni laji on sinisimpukasta riippuvainen. Viime aikoina on havainnoitu muutoksia kalakannoissa, mistä johtuen kalakantojen pieneneminen on tullut keskeiseksi keskustelunaiheeksi. Ylikalastus ja veden laatu uhkaavat mm. lohi- ja turskakantoja. Ekosysteemin muutos uhkaa myös useampaa Itämeren lintulajia, ja esimerkiksi haahkakanta on vähentynyt merkittävästi.

Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia mereen on jo huomattavissa. Ilmastonmuutos johtuu lähinnä ihmisten päästämistä kasvihuonekaasuista, erityisesti hiilidioksidista. Toinen “näkymätön” uhka Itämerelle ovat ympäristömyrkyt, sekä raskasmetallit että orgaaniset ympäristömyrkyt. Vaikka ympäristömyrkyt ovat vähentyneet merkittävästi 1970-luvulta, yhteiskunnan kemikalisoituminen on jatkuva uhka Itämeren luonnolle. Työ onnistuneesta PCBn ja DDTn vähentämisestä on kuitenkin hyvä esimerkki siitä että hyvillä päätöksillä ja yhteistyöllä huonokin ympäristötilanne on kumottavissa.

– Dalsbruk skola, luokka 7

Mitä tehdä?

− Panosta paikallisiin toimenpiteisiin, esim. antamalla tukea maanviljelijöille, jotka eivät aiheuta suuria päästöjä.
− Anna rahaa maille jotka eivät vähennä päästöjä, heidän toimintansa parantamiseksi.
− Palkitse maita jotka vähentävät päästöjään tehokkaasti.
− Kaikkien pitäisi käyttäytyä jos jatkossakin haluamme uida meressä tai kalastaa.
− Jos on pakko ruopata, niin se pitää tehdä oikealla tavalla, jotta myrkyt eivät leviä ja vesi ei muutu sameaksi.
− Veneet jotka eivät käyttäydy pitäisi sakottaa.

Dalsbruk skola, luokka 7

TULE MUKAAN PROTESTIIN!

Levät ovat pahinta! Tiesitkö että…

Voit itse selvittää jos meressä on sinilevää tai muuta levää; Otajuomalasiin levävettä ja anna seisoa noin tunnin ajan. Jos levä jää pinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Toinen keino on koettaa voiko levää nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä.

Sinilevä ei ole levää, vaan syanobakteereja. Noin puolet sinilevistä (syanobakteereista) ovat myrkyllisiä. Yleisimmät myrkylliset levät tuottavat maksalle myrkyllistä mikrokystiinia ja nodulariinia. Myrkky voi jäädä veteen vielä pari päivää näkyvien leväkukintojen jälkeen.

Miten juuri SINÄ pystyt vaikuttamaanRonjaKarvinen2

Kaikki voivat vaikuttaa ja useimmat ovat aktiivisia jollain tavalla. Keinoja joilla voi vaikuttaa on monia; esimerkiksi äänestäminen, yleiseen keskusteluun osallistuminen, blogin kirjoittaminen, tai tiettyjen tuotteiden välttäminen. Aina ei ole pakko tehdä mitään suurta kuten kansalaisaloitetta, pelkkä pyörän valitseminen auton sijaan on myös tapa vaikuttaa.

Vaikuttamisessa on ensinnäkin päätettävä mihin uskot ja mihin haluat vaikuttaa. Kannattaa muistaa että kaikki eivät ajattele samalla tavalla kuin sinä, joten tuo rohkeasti esiin omat mielipiteesi. Ihmisillä on toisistaan eriäviä näkemyksiä ja on tärkeää huomioida kaikkien mielipiteet. Älä siis pelkää kertoa mikä sinusta on oikein ja väärin, mutta muista myös ettei tarkoituksena ole väheksyä muita tai pahoittaa muiden mieltä.

Oman asian esittäminen on helpompaa ryhmässä, joten samanhenkisten ihmisten löytäminen ja yhdessä toimiminen on hyvä idea. Koulun toimintaan voit vaikuttaa oppilaskunnan hallituksen avulla tai puhumalla opettajien kanssa. Kaupungin/kunnan toimintaan voit vaikuttaa olemalla yhteydessä nuorisovaltuustoon tai vanhempiesi avulla lähettämään sähköpostin tai kirjeen kunnalle. Myös mielipidekirjoituksen lähettäminen sanomalehteen on hyvä tapa tuoda esiin oma mielipide, hyvänä esimerkkinä tästä on mihin Veran ja Isakin kirjoitus levästä Itämeressä on johtanut.

Kun sinulla on mielipide ja olet kerännyt samanhenkisiä ystäviä, on aika aktivoitua! Suomen kaltaisessa demokratiassa kaikilla on oikeus osoittaa mieltään ja osallistua päätöksentekoon. Mielenosoitukset ja lakot, jotka ovat esimerkkejä näkyvästä kansalaisaktivismista, pakottavat keskusteluun ja voivat vaikuttaa päätöksiin. Yksi mahdollisuus on järjestää keskustelutilaisuuksia ja kirjoittaa kansalaisaloitteita. Voit ilmaista ideasi esimerkiksi sivulla nuortenideat.fi, jolloin se saa valtakunnallisen näkyvyyden.

Jos haluat kokeilla ryhmässä toimimista ja päättämistä, voit asettautua ehdolle koulun oppilaskuntavaaleissa tai kaupunkisi nuorisovaltuustossa. Älä pelkää oman mielipiteesi esittämistä, kaikkien mielipide on tärkeä! Välinpitämättömyys ei ole vaihtoehto.

– Ronja, Vaasan nuorisovaltuuston hallitus

Rahoittajat 2016

OKM1

TreSmeder1
Luonnonsäätiö1
Tuuliainen1

Yhteistyökumppanit 2016

pisara_sinisella
slp_logo_rgb_transparent_150dpi-8kt-png1
Hki_Fin_RGB_PC
Luonto-Liitto_logo
NK_vaakalogo_vihrea_FIN
SilakkaTekstilläSyvätty
metsähallitus
SYKE_tunnus_rgb_vaaka
annantalo
Harakan_logobanneri
nuorten_ideat_logo_fi

Sponsorit 2016

ruohonjuuri

Haluatko sinä/ Haluaako yrityksesi tukea nuorten protestia? Ota yhteyttä!